Kalevala Korun Kulttuurisäätiö

Suomalaisen kulttuurin, taiteen ja muotoilun tukeminen

Kalevala Koru jakaa yhteistyössä omistajajärjestönsä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen oman kulttuurisäätiönsä kautta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö on perustettu vuonna 1994.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana apurahoja on jaettu yli miljoona euroa yksityisille henkilöille ja yhteisöille kulttuuriperintöä edistäviin hankkeisiin.

Apurahat

Kalevala Korun Kulttuurisäätiö julkaisee seuraavan apurahahaun syksyllä 2025, eikä sitä ennen ota vastaan apurahahakemuksia.

Lisätietoja Kalevala Korun Kulttuurisäätiön toiminnasta saa Kulttuurisäätiön sihteeriltä Tuula Kuokkaselta. Lähetä kysymyksesi alla olevaan osoitteeseen:

tuula.kuokkanen(at)kalevala.fi

Apurahat 2023

Teema 2023 Taide, tiede ja kulttuuri

Kalevala Korun Kulttuurisäätiö aloitti joulukuussa 2023 strategiatyön. Nelivuotiskaudelle 2021 myönnetty apuraha tukee muotoilun tutkimusta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ei myöntänyt 2023 uusia apurahoja kulttuurin, taiteen ja muotoilun tukemiseksi.

  • 41 000 euron lahjoitus (2023 kausi 3/4) nelivuotiseen Aalto-yliopiston muotoilualan väitöskirjatutkimukseen. Työn aihe käsittelee kestävän kehityksen ja tulevaisuuden muotoilun kysymyksiä.

Apurahat 2022

Teema 2022 Taide, tiede ja kulttuuri

Nelivuotiskaudelle 2021 myönnetty apuraha tukee muotoilun tutkimusta. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ei myöntänyt 2022 uusia apurahoja kulttuurin, taiteen ja muotoilun tukemiseksi.

  • 41 000 euron lahjoitus (2022 kausi 2/4) nelivuotiseen Aalto-yliopiston muotoilualan väitöskirjatutkimukseen. Työn aihe käsittelee kestävän kehityksen ja tulevaisuuden muotoilun kysymyksiä.

Apurahat 2021

Teema 2021 Taide, tiede ja kulttuuri

Kalevala Korun Kulttuurisäätiö jakoi vuonna 2021 seuraavalle nelivuotiskaudelle noin 180 000 euroa apurahoina suomalaisen kulttuurin, taiteen ja muotoilun tukemiseksi.

Kulttuurisäätiö tuki muotoilualan tutkimusta kestävän kehityksen näkökulmasta, taiteilija Marita Liulian Suomi-Japani taideprojektia sekä Minna Canthin kotitalon kunnostamista.

Vuoden 2021 apurahat jakautuivat seuraavasti:

  • 41 000 euron lahjoitus (2021 kausi 1/4) nelivuotiseen Aalto-yliopiston muotoilualan väitöskirjatutkimukseen. Työn aihe käsittelee kestävän kehityksen ja tulevaisuuden muotoilun kysymyksiä.
  • 10 000 euron apuraha taiteilija-ohjaaja Marita Liulian Kaukokaipuu-nimiselle Suomi-Japani taideprojektille. Taiteilija-ohjaaja Marita Liulian Kaukokaipuu-taideprojekti oli valokuvista ja tarinoista koostuva näyttely, joka esiteltiin sekä Suomessa että Japanissa. Liulian kiinnostuksen kohteena ovat myyttiset hahmot ja heidän tarinansa, erityisesti suomalaisen ja japanilaisen mytologian naishahmot ja –jumaluudet.
  • 5 000 euron lahjoitus Kuopiossa sijaitsevan Minna Canthin kotitalo Kanttilan kunnostamiseksi. Kanttilaa kunnostetaan kulttuurin, taiteen ja tieteen kohtaamispaikaksi.

Apurahat 2020

Teema 2020 Käsityön ja kulttuurin tutkimus sekä lisäksi ylimääräinen apuraha teemalla koronatuki

Vuoden 2020 apurahoilla palkittiin käsityötieteen alan vastavalmistuneita opiskelijoita ja tuettiin käsityön tutkimustyötä 13 000 eurolla. Käsitöiden tekemisellä on pitkät perinteet, ne ovat yleismaailmallisia. Vaikka käsityön merkitys on vuosisatojen aikana muuttunut, ovat käsityöt pysyneet mukana eri sukupolvien elämässä löytäen aina uusia tulkintoja. Apurahan saajien valinnassa säätiö on halunnut myös huomioida monikulttuurisuuden.

Koronaepidemian poikkeuksellisen tilanteen seurauksena Kulttuurisäätiö päätti jakaa vuonna 2020 lisää apurahaa, jonka tarkoituksena oli helpottaa taiteilijoiden taloudellista ahdinkoa. Ansionmenetyksen lisäksi valintakriteereinä oli aktiivinen ja innovatiivinen toiminta uudessa digitaalisessa ympäristössä osoituksena optimismista ja selviytymiskyvystä. Keskeisenä pidettiin myös suomalaisen kulttuuriperinnön uudistamista.

Vuoden 2020 apurahojen saajat:

  • Anna Rauhala, Neulonnan taito. Väitöskirja 2019.
  • Shikoh Shiraiwa, jatko-opiskelija, tutkimuksen otsikko: “Ideology of Heritage, Museum, Cultural Politics, and Construction of National Identity in Finland and Japan.”
  • Ama Essel, pro gradu -tutkielman aiheena on suomalainen ryijy.


Ylimääräisen apurahan saajat:

  • Nukketeatteri Sytkut
  • Tanssija, koreografi Riina Hosio
  • Kansanmuusikko Minna Hokka
  • Näyttelijä Cécile Orblin
  • Kirjailija Helena Sinervo
  • Kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen
  • Popyhtye Maustetytöt
  • Trubaduuriyhtye Kalevauva

Aikaisempien vuosien teemat

2019
Uhanalaisen kolttakultturin tukeminen ja elvyttäminen

2018
Kulttuuri-intoa yläasteikäisille

2017
Kulttuurikummit

2016 
Suomalaisen tulevaisuuden eväät

2015
Kulttuuri ilon tuojana

2014
Runon voima arjessa

2013
Kulttuuri muuttuvan suomalaisuuden siltana

2012
Muodon mieli, ajan kieli

2011
Koti perinteiden siirtäjänä

2010
Sadut, myytit ja eepokset ajassamme

2009
Lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen

2008
Elinvoimainen luonto

2007
Itsenäinen 90-vuotias Suomi

2006
Runous

2005
Kansantanssi

2004
Suomalaisen kuva- ja mielikuvakulttuurin vuorovaikutus lähikansojen kanssa

2003
Musiikki

2002
Perhejuhlien vanhat ja uudet perinteet

2001
Paikallisen leikkiperinteen elvyttäminen

2000
Kansantarinoiden julkaisu- ja tutkimustoiminta

1999
Tieteelliset ja taiteelliset työt ja hankkeet, jotka ovat saaneet innoituksensa Kalevalasta